Joo tänään on toooooosi hyvä päivä ! Paino laskenut hurjasti, jes ! Meinasin aamulla saada slaagin kun näin vaa’an lukemat. Mä siis todellakin vihdoinkin pystyn tähän! Tää on kun jotain unta.
No eilinen ei tosin ollut niin helmeä. Faija otti pientä kipinää jotenkin. Käytiin sen kanssa kahvilla jälleen, no se sitten osti ne kahvit ja toi kaksi ruissämpylää sieltä. En mä pystynyt hitaasti näykkimällä syödä kun 1/4 siitä leivästä ja meinasin automaattisesti oksentaa. Joo tiedän ettei ihmiset ole tyhmiä ja ne alkaa ainakin tässä vaiheessa jo ymmärtämään mihin mä oon taas jälleen kerran itteni päästäny. Ongelma vaan on siinä, etten pysty enään lopettamaan. Enkä osittain haluakkaan. Tää on mun oma salaisuus, se mun juttu johon pystyn ja haluan pystyä!
Yllätyin kun oli tullut yksi kommentti jopa! Luulin ettei kukaan edes lue tätä, mut ei se tosin mua edes haittaisi vaikkei lukisikaan. Onpahan sentään joku paikka minne saa purkaa itseään. Parasta on se ettei kenenkään ole pakko lukea joten ei myöskään tarvitse tulla valittamaan mistään 😉
Huomenna aamupunnituksen jälkeen saa taas nähdä onko hyvä vai huono päivä.
Tässä vaan ottaa päähän tää särky. Tuntuu, että jokainen mun luu ja lihas revittäis välillä ulos mun kehosta, sattuu niin pirusti. No, se on tän vaivan arvosta. Jos vaan jollain tavalla voin näyttää edes hieman kauniilta, laihalta ja kauniilta, niin kaikki kipu ja tuska on todellakin sen arvosta.
Mä en vaan halua satuttaa ketään mun läheisiä, en todellakaan. Tiedän et teen sitä tällä tavalla, vahingossa. Tai no vahingossa, kyllä mä sen tiedän että teen niin joten eikai se kovin vahinko ole, mut tahattomasti ainakin jossei muuta.
Mä taidan yrittää mennä nukkumaan, eilinen ”nukkuminen” ei oikeen onnistunut. No, jos nyt tänään sit paremmalla tuloksella.
-Spieluhr_
